Hämeenkyrön polttolaitoksessa suunnitellaan poltettavan 200 000 tonnia sekajätettä vuodessa.

Hämeenkyrön väkiluku on noin 10 000. Jos väkiluvultaan 5,2-miljoonainen Suomi tuottaa yhteensä noin 2 500 000 tonnia jätettä, niin Hämeenkyrön osuus siitä on noin 4 808 tonnia. Tämän osuuden polttaminen olisi oikein ja kohtuullista, mutta miksi polttaisimme noin 416 000 ihmisen jätteet puhtaaksi mainostetussa Hämeenkyrössä? Tähän suhteutettuna Tampereen pitäisi käsitellä ja polttaa noin 8,3 miljoonan ihmisen jätteet. Eikö Tampere olisi parempi paikka suuremman väkimääränsä ja teollisuutensa perusteella?

Toisaalta onko pienen kunnan asia ratkaista ongelmat suurempien puolesta?

Jätemateriaali

Jätemateriaali - mitä se on? Tarkoituksena on polttaa "syntypaikkalajiteltua" jätettä sen kummemmin sitä esikäsittelemättä.

Monessa perheessä kaikki jätteet, muovit ja paristot mukaan lukien lyödään jätepussiin, jonka jätehuolto armeliaasti kuljettaa jonnekin mielenkiinnottomaan paikkaan.

Tämän materiaalin epätasainen laatu on poltossa ongelma, koska mukaan sattuu aineita, joista syntyy voimakkaita päästöjä ja ns. supermyrkkyjä. Esimerkiksi elohopeaa jätemateriaalissa on keskimäärin 2 mg/kg (lähde: VTT:n tiedote 2212 vuodelta 2003). Vuoden elohopea-annos Hämeenkyrölle olisi 200 kg. Tämä määrä siirtyy savukaasun kautta laskeumaksi (n. 60 kg) tai suunnitelman mukaan läjitetään pohjavesialueen viereen (140 kg). Pieni määrä sinällään, mutta kun murto-osalla teelusikallista voi saatuttaa 10 hehtarrin järven niin vaikutus on paljon kilomäärää rajumpi.

Päästöt

Jätteenpolton tukipolttoaineeksi vaatiman 3 000 öljykuution lisäksi tarvitaan kemikaaleja.

Esitetyn kokoisella jätteenpolttolaitoksella käytetään vuodessa noin 360 kg trinatriumfosfaattia (Na3PO4) ja 300 kg atsamiinia tai vastaavaa hapenpoistokemikaalia jälkiannostuskemikaaleina prosessiveteen.

Savukaasun puhdistuksessa käytetään vuodessa kalsiumoksidia (CaO) 1 200 tonnia, natriumbikarbonaattia (NaHCO3) 2 200 tonnia ja aktiivihiiltä 120 tonnia. Typenoksidien poistoon käytetään ammoniakkivettä 960 tonnia vuodessa. Lisäksi käytetään tavallisia pesuaineita pieniä määriä.

Kyllä kai näidenkin jäämät johonkin päätyvät?

Laitosta kuvataan vähäpäästöisenä, ympäristön kannalta lähes lähes merkityksettömänä.

Esitetystä jätemäärästä saadaan laskennalliset seuraavat päästömäärät savukaasuihin jos verrataan Oulun laitokselle myönnettyyn ympäristölupaa: luvan mukainen.
 

Päästötyyppi	Vuosipäästö	Luvan mukainen maksimipitoisuus/m3
Hiukkaset	12 t	10 mg/m3, vuorokausikeskiarvo
Rikkidioksidi	60 t	50 mg/m3, vuorokausikeskiarvo
Typenoksidit, NO2:na	240 t	200 mg/m3, vuorokausikeskiarvo
CO2	240 000 t
Kloorivety, HCl	12 t	10 mg/m3, vuorokausikeskiarvo
Fluorivety, HF	1 t	1 mg/m3, vuorokausikeskiarvo
Hg	60 kg	0,05 mg/m3
Cd, Tl	60 kg	0,05 mg/m3
Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V	600 kg	0,5 mg/m3
Dioksiinit ja furaanit	0,1 g	0,1x10-6 mg/m3
Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä
TOC	12 t	10 mg/m3, vuorokausikeskiarvo

Päästöjä luonnehdittaessa tuodaan aina esiin päästöjen vähentäminen. Nyt kuitenkin "kilpailija", Kyro Power polttaa maakaasua, josta muodostuu 0,06 tonnia hiukkasia, 203 tonnia typenoksideja ja 190 000 tonnia hiilidioksidia. Näin Vapon oman YVA-hakemuksen mukaan.

Rikkidioksidia ei laitos tuota mainittavissa määrin.

Jos verrataan edellä mainittuja lukuja keskenään, niin on todella härskiä väittää, että päästöt pienenisivät jätevoimalan tullessa Hämeenkyröön. Päinvastoin saisimme roimasti uusia päästöjä, mm. elohopeaa, arseenia, dioksiineja ja furaaneja jne.

Rikkidioksidin päästömäärä yli 500-kertaistuisi tämänhetkisiin ympäristölupavelvollisiin laitoksiin verrattuna, mikä alkaisi näkyä esim. peltikattojen lisääntyvinä ruostevaurioina.

Pienhiukkaspäästöt 200-kertaistuisivat. Pienhiukkaset ovat keuhkoihin houtuessaan syöpää aiheuttavia ainesosia.

Näin ollen puheet päästöjen "vähentämisestä" Hämeenkyrössä (VAPO oy YVA-ohjelma s:32) ovat todellisuudessa pohjaa vailla.

Tämän vuoksi minä vastustan jätteenpolttolaitosta.

Aulis Järviniemi
teniikan lisensiaatti
Kyröskoski