Ihmekunta Hämeenkyrö - jätettä sisään ja puhdasta vettä ulos

Asiahan ei tietysti minulle kuulu kun en ole Kyröskoskella syntynyt ja vasta 37 vuotta täällä asunut. Jotenkin kuitenkin tunnen itseni kyröskoskelaiseksi, enkä voi enää hiljaa seurata mitä meidän asuinympäristömme pilaamiseksi jälleen suunnitellaan, muualta johdettujen konsernien toimesta.

Ennen nämä yhtiöt laittoivat prosesseihinsa puhdasta vettä sisään ja puskivat jätettä ulos, siinä määrin ettei Kirkkojärven pohjaa kannata tonkia vielä muutamaan tuhanteen vuoteen. Nyt on maailma kuitenkin kehittynyt niin paljon, että jatkossa meidän elinympäristömme toimii ainakin suunnitelmien mukaan niin, että tänne työnnetään jätettä ja täältä lähtee puhdasta vettä ulos. On hienoa olla hämeenkyröläinen ja kyröskoskelainen ja asua näin upean prosessin keskellä.

Meidän asuinympäristöömme suunnitellaan siis tuotavaksi 250 kilometrin säteeltä 200000 tonnia jätettä vuosittain poltettavaksi. Se on muuten paljon p***aa. Niin paljon, että vaikka miten mitattaisiin pieniä päästöprosentteja, saadaan tulokseksi niin suuria lukuja, että sellaisia riskejä ei kukaan halua asuinympäristöönsä. Eikä tuollaisen jätemäärän polttopaikaksi pitäisi valita järven rantaa, ainakaan puhdasvetisenä tunnetun ja kuulemma Etelä-Suomen parhaimpiin kuhajärviin kuuluvan Kyrösjärven rantaa.

Pidetäänköhän meitä niin maalaistolloina, että oletetaan meidän purematta nielevän kaiken mitä meille kerrotaan?

Mitä meille on sitten oikein kerrottu? Meille on kerrottu nykyisten laitosten olevan niin hienoja, että ne ovat ihan hajuttomia ja mauttomia. Niin varmaan. Kukaan ei kuitenkaan ole ainakaan väittänyt, että olisivat meluttomia. Kuten paikallinen sahamme, jolla ei vieläkään ole ympäristölupaa, mutta toimii vaan ja on pilannut metelillään jo Kyrösjärven eteläpään. Tehtyjen mittausten mukaan sahan asumiselle aiheuttama meteli ylittää asumisen normit, joten asukkaat saanevat jossain vaiheessa ainakin pienet sakot.

Paperitehdas ei onneksi sentään enää elohopeaa aja Kirkkojärveen mutta puhdistamoaan se ei ole saanut toimimaan kahdessatoista vuodessa. Voisimmeko näitä toimintamalleja seuranneina luottaa siihen, että tällainen jätteenpolttolaitos toimisi jotenkin eri tavalla ja että viranomaiset sitten erityisesti puuttuisivat tämän uuden laitoksen toimintaan?

Meille on kerrottu myös siitä, että muutama rekka tunnissa saattaa tulla liikennettä lisää, tuomassa jätettä. Eipä tuo mitään, laitoksen käyntiaikojen perusteella se ei ole vuodessa kuin 25000 rekallista jätettä. Muistaakseni missään ei ole sanottu, että tuohon päälle tulee vielä ainakin yksi rekka tunnissa viemään tuhkaa pois. Ja kaikki ajavat tietysti edestakaisin.

Meille on myös kerrottu, että työpaikkojen lisäksi kyröskoskelaiset saavat sitten edullista energiaakin. Meillä on kyllä uskomaton tuuri, täällä on jo edullista paikallista vesivoimasähköä, pilkkahintaista kaukolämpöä ja taas tulee lisää. Mihin me sen kaiken edullisen energian oikein laitamme?

Pilkkimiehille huonompia uutisia: Kyrösjärven kohtalaisen matala eteläpää ei taida jäätyä lainkaan sen jälkeen kun lauhdevettä aletaan ajamaan järveen. En tiedä tarkkaan käytettävästä teknologiasta ja sen vaikutuksesta lauhdevesien tarpeeseen, mutta tällaisten tapausten lauhdevesimäärät ovat kymmeniä miljoonia kuutioita vuodessa, ja ympärivuotinen järvien sulanapysyminen rehevöittää järven ja happikato tappaa ne loputkin särjet. Lauhdevesiä pidetäänkin erittäin merkittävinä ympäristövaikutuksiltaan.

On myös esitetty lupauksia työpaikoista. Puhutaan 60-70 työpaikasta, mutta tarkemmin lukien siinä ovat mukana myös välilliset työpaikat. Tämä esitys perustuu ilmeisesti siihen että jokainen teollisuustyöpaikka luo aina yhden välillisen työpaikan. Melko naurettavilta kuulostavat vertailut siihen miten paljon nämä työpaikat olisivat Tampereen tai Helsingin asukaslukuihin verrattuina. Nämä kikkailut eivät kuitenkaan muuta todellisia lukuja yhtään suuremmiksi, ja todellinen vaikutus olisi niin ollen enimmillään muutama kymmenen työpaikkaa.

Tällaiseen projektiin näyttää nykyään liittyvän aina uhkauksia nykyisten työpaikkojen menettämisestä. Näin meitä nytkin pelotellaan jokapäiväisen leipämme menettämisellä. Voimmehan me sitäpaitsi aina muuttaa pois paikkakunnalta ja käydä täällä vain töissä kuten niin monet muutkin. Paikkakunnan kannalta suurin merkitys on kuitenkin asuinpaikkakunnalla, ei työpaikkojen määrällä.

Älkää nyt ymmärtäkö minua tässä asiassa ainakaan täysin väärin, ei minulla suinkaan ole mitään työpaikkojen luomista vastaan, päinvastoin, mielestäni sitä ei vaan voi tehdä millä hinnalla hyvänsä. Hyvinvointi muuttuu kuitenkin ympäristön pilaannuttua pahoinvoinniksi.

Myönnän, että minulla, kuten kaikilla kyröskoskelaisilla, on tässä asiassa oma ns. oma lehmä ojassa. Minun tapauksessani se on unelma omasta talosta Kyrösjärven rannalla, vähän kauempana siitä sahasta, noin kilometrin päässä pohjoiseen tuosta suunnitellusta polttolaitoksesta. Esitänkin tässä neuvottelutarjouksen ko. konserneille: Tervetuloa neuvottelemaan järvenrantapaikan ostamisesta, paikka kelpaisi varmasti konsernijohdollekin. Suunniteltu laitos näkyy ja kuuluu varmasti kotiin saakka, muista eduista puhumattakaan. Tosin vallitsevat tuulet taitavat kuitenkin tuoda sekä melu- että muun saasteen pahimmin Kyröskosken ja Hämeenkyrön taajamiin. Niin ja niistä eduista unohdin mainita, tästä pääsisi veneellä vaikka töihin, kesät talvet.

Tuhkan läjitysalue onkin sitten tässä vielä ihan oma juttunsa. Paljonkohan sitä tavaraa oikein tulee vuodessa kuutioina? Jos tehdään joku pika-arvio, että tuhkan ominaispaino olisi vaikkapa 300 kg/m3, tulisi tuhkaa vuodessa hehtaarin alalle toista metriä paksu kerros. 20 vuoden aikana sitä tulisi sama kerros 20 hehtaarin alalle. Kun käsittääkseni se osa raskasmetalleista mikä ei leviä savuna ilmaan jää tuhkaan, niin mitenkähän näiden leviäminen ympäristöön, varsinkin tähän vedenottamon ympäristöön, oikein estetään?

Olen ylpeä teistä viljakkalalaiset, te olette keskustelleet omasta jätteenkäsittelyongelmastanne kiitettävästi. Olen samalla pahoillani kun joudun sanomaan että teihin osuneet jätteenkäsittelyongelmat alkavat vaikuttaa näpertelyltä näihin meihin osuneisiin ongelmiin verrattuna ja tulevat näkymään sinne saakka. Mitenkähän täällä meilläpäin saataisiin yhtä aktiivinen ote asioihin, vai olemmeko riippuvaisempia meille esitetyistä lupauksista ja uhkauksista?

Katsokaapa muuten huviksenne mitä Turussa on keskusteltu samasta asiasta, www.polttolaitos.net, kova kiire näyttää olevan sielläkin. Olisiko olemassa pelko siitä, että jätteiden käsittelysuositukset ovat tulossa pakollisiksi? Pitääkö saada laitokset pystyyn nopeasti kun sittenhän ei kukaan voi enää mitään?

Noilla edellämainituilla nettisivuilla pisti muuten silmään tällaisen laitoksen koko. Suunnilleen samankokoisen laitoksen korkeus olisi noin 30 metriä ja piipun korkeus huimat 80-90 metriä. Näkyy muuten ihan varmasti sinne Viljakkalaan saakka.

Lupaan muuten olla toista kertaa häiritsemättä ihmisiä lehtikirjoittelulla, ainakin mikäli asiasta ei synny minkäänlaista keskustelua.

Simo Parhankangas
Kyröskoskelainen, toistaiseksi