Kommentteja Kirjoittajat ovat antaneet luvan julkaisuun omalla nimellään. Lihavoinnit toimituksen.
Palaute: Olen miettinyt jäteasioita intensiivisesti ja henkilökohtaisesti talven ajan. Olen päätynyt siihen, että erittäin realistisilla ja järkevillä toimilla kotitalouksien sekajäte pienennetään 90 prosenttiin nykyisestä, tällöin ei jää poltettavaa sekajätettä! Kaikki Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen vastustajat voivat toimia nyt henkilökohtaisesti asian toteennäyttämiseksi! Voin tulla henkilökohtaisesti kertomaan miten se tapahtuu. Sinänsä se on yksinkertaista, mutta innostaa tietenkin ihmisiä, kun joku astuu esiin ja kertoo siitä. Aion täällä Tampereella ajaa asiaa myös, sekä Nokialla, jos sinne vielä muuttanen lähitulevaisuudessa ja tarvittaessa, missä tahansa. Moni perhe on jo vuosia sitten sekajätteettömästi toiminutkin, mutta asia ei ole ollut tapetilla ja he eivät valitettavasti ole olleet äänekkäitä. Minä olen 5-henkisen perheen äiti ja meillä tulee enää puoli muovikassillista sekajätettä viikossa. Tästäkin määrästä suurin osa on liikaa. Olen ymmärtänyt, että tämä jätteenpolttolaitos liittyy jotenkin M-realiin ja sen kannattavuuteen. Jos jotakin vastustetaan, niin tilalle pitää osoittaa muuta: Kun Pirkanmaan kaikki kunnat saadaan sekajätteen poistotalkoisiin, sekajätteiden määrä romahtaa. Oleellista sekajätevuoren romahduksessa on biojätteen huolelinen talteenotto kaikkialla Pirkanmaalla ja mikä ettei Pirkanmaan ympäristössä. Biojätteen talteenotto sekä sekajätemäärien romahduttaminen perustuu biohajoaviin, kompostoituviin pakkausmateriaaleihin, joita meillä tähän mennessä on Bioska ja Huhtamäen Bioware. Bioware kestävänä kirkkaana pakkauksena sopii kaikkiin kylmätuotteisiin, mitä kaupassa myydään. Bioware-pakkauksissa esim jauheliha voidaan ostaa valmiiksi pakattuna ja kun ko jauheliha on otettu käyttöön, samaiseen pakkaukseen voidaan pakata biojäte biojätekeräysastiaan. Tällöin ei tule sekajätettä lainkaan ja kyseinen kompostuva pakkaus ennen maatumistaan vielä sopivasti ilmastoi biojätevuorta sen käsittelypaikalla. Nyt Nokian tyhjät vesipullot koeluontoisesti rouhitaan biojätteeseen ilmastoimaan biojätettä. Huono puoli on se, että kyseiset pullot pitää seuloa valmiista "mullasta". Bioware-pakkaus voisi hoitaa saman asian. Siis, kun ei ole sekajätevuorta, vaan on biojätevuori, sekajätettä ei tarvitse polttaa, eikä siitä synny tuhkaa eikä päästöjä. Sen sijaan voidaan rakentaa biokaasuntuotantolaitos, jossa käsitellään biojätettä anaerobisesti. Esimerkkinä Raision tehtailla on vuoden 2000 (vanhoja lukuja) mukaan biokaasureaktori, jonka tilavuus on 4500m3 ja sillä tuotettiin tällöin n. 8500 MWh lämpöenergiaa. Ko tehtailla käytettiin luonnollisesti oman tuotannon jätebiomassaa. Maataloudessa on yksittäisiä tiloja, jotka biokaasutekniikkaa hyödyntävät. Ei ole mitenkään hullu ajatus roudata lanta biokaasulaitokseen ja entistä ehompana ja parempana lannoitusaineena takaisin sopivin ehdoin. Se, että kuljetus maksaa, niin samoin maksaa myös joka tilalle erikseen tehtävät bioreaktorit. Ja ei sen puoleen, ko biokaasua voisi käyttää myös autojen polttoaineena muun muassa kyseisissä roudaus-kuorma-autotankeissa. Henkilöautoja ja bussejahan jo löytyy. Tällä hetkellä toimiva biokaasuntuotantolaitos sijaitsee Vaasassa: Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy tuotti vuonna 2000 sähköä 1108.8 MWh ja lämpöä 4435.2 MWh. (En saanut netistä tämän vuoden tietoja, mutta niitä saanee soittamalla ja tiedustelemalla, samoin tiedot alkuinvestointikustannuksista on olleellisia). Nämä ovat pieniä lukuja jätteenpolttolaitokseen verrattuna, mutta tutkien biokaasureaktorin mahdollisuudet vuoden 2008 tekniikalla ja kun siihen liitetään samalla sekajätteiden poistotalkoot, päästään todennäköisesti hyvin kilpailukykyisiin lukemiin, saati hankkeen järkevyys on tähtitieteellistä luokkaa verrattuna jätteenpolttolaitoksen järkevyyteen. Siis: OLETTEKO VALMIIT SEKAJÄTEVUOREN PIENENNNYSTALKOISIIN JA BIOKAASUNTUOTANTOLAITOKSEN (se ei haise!) EHDOTTAMISEEN TILALLE?! Huhtamäki ja jokunen iso kauppaketju pitää vain ottaa mukaan suunnitelmiin, tuskin heillä sitä vastaan mitään on! Muut seuraavat perässä! Laitetaanko töpinäksi?!
Yhteydenottoja toivoen, Palaute: Aamulehti uutisoi 4.2.2007 Tampereen sähkölaitoksen suunnitelmasta rakentaa jätteenpolttolaitos Tarastejärven jätteenkäsittelylaitoksen yhteyteen, jos Hämeenkyrö ei estä sitä päätöksillään. Mielestäni ko. paikka laitokselle on juuri sellainen, kuin polttolaitos tarvitsee. Kaukolämmön kulutus lähellä (Nurmi/Sorilan uudiasutus), polttoaine lähellä (Tampere), laudevedet lähellä (Aitolahti) ja sähkönsiirtoon suurjännitelinja vieressä. Aikooko Hämeenkyrö todellakin riskeerata tärkeän pohjavedenottamon, vilkkaat ulkoilu/virkistysalueet ja häätää vielä ihmisiä asunnostaan vain kartonkitehtaan toiminnan muutaman lisävuoden takia? Kartonkitehtaan mukana loppuu myös höyryenergian tarve. Pitäisikö sittenkin vielä harkita asiaa uudestaan, eikä estää huomattavasti järkevämmän hankkeen toteutumista Tarastejärvelle. Järkevästä jätehuollostahan tässä pitäisi olla kyse! Esko Lehtinen, Kyröskoski Palaute 5.3.2007: M-Real, lähiympäristö ja jätteenpoltto Myöhemmin tehtaan omistajaksi tuli M-Real ja muutosten aika oli edessä. Yhtiö kielsi ensiksi veneiden pitämisen Pappilanjoen yläjuoksun rannoilla, jopa niin, että kielto koski myös seurakunnan ja yksityisten omistamia maa-alueita. Joutuivat siinä sentään pakon edessä joustamaan. Myös erittäin suosittu ulkoilureitti joen varressa pantiin kulkukieltoon ja saha-alueen läpikulku suljettiin puomein. Kun tämäkään ei estänyt ulkoilijoita käyttämästä jokivarren, saha-alueen, Mannanmäen rinteen ja Järvenkyläntien käsittävää suosittua ulkoilureittiään, suljettiin sahan ja kuorimon alue täydellisesti. Eikä tilalle tietenkään järjestetty minkäänlaista ohitusmahdollisuutta. Myös veneiden kuljettaminen Kauhtuan satamaan sitä kautta kävi mahdottomaksi, eli kunnan järjestämä palvelu osalle veneilijöistä eliminoitiin. Erittäin vilkkaalle kolmostielle ei juuri huvita mennä traktorilla yli kymmenmetrinen vene trailerilla, vaan se on laskettava ja nostettava jokisuun kivien välistä. Ymmärrettävästi ympäristön vihamielisyys yhtiötä kohtaan kasvoi. Seuraavaksi M-Realin johto osti Euroopasta konkurssikypsiä paperiyrityksiä suuria velkoja vastaan ja näkivät ne visioissaan ?kultakaivoksina?. Vanha sivistyssanakirja kertoo vision olevan ?juoppohulluuden tai uskonnollisen hurmostilan aiheuttama harhanäky?. Kummasta lie ollut kysymys, kun kultakaivoksia ei syntynyt, vaan jäljelle jäivät vain suuret velat. Nyt edes korot maksaakseen M-Real on yrittämässä pienentää tuotantokulujaan mahdollisimman tehokkaasti. Taas täysin ympäristöstään välittämättä yhtiö painostaa Hämeenkyröläisiä sallimaan jätteenpolttolaitoksen rakentamisen sille täysin sopimattomaan paikkaan. Puhdasvetisen järven rantaan, pohjavedenottamon (yli 5000 ihmisen juomavesi) ja kaavoitetun asutuksen viereen, keskelle vilkasta ulkoilualuetta ja lähelle kouluja ja päiväkoteja. He vielä kuvittelevat, että etelä- ja länsisuomesta yli 500 000 ihmistä maksaisivat heidän energiakulunsa jätemaksuissaan. Ei todellakaan vähennä jo aiemmin syntynyttä vihamielisyyttä. Jätteenpoltto ei ole ollenkaan niin ongelmatonta, kuin hankkeen vetäjät vakuuttavat. Esimerkiksi Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuotti vuonna 2005 dioksiineja reilusti yli sallitun. Dioksiinien kokonaismäärästä ei kyetä erottelemaan miten iso osa siinä on kokonaismäärän toksisuutta voimakkaasti kohottavia dioksiinityyppejä (supermyrkkyjä). Kokonaismäärälle on olemassa summittainen toksisuusarvio ja kokonaismäärää mitataan vain kahdesti vuodessa. Jätteenpoltossa ongelmana on polttoon joutuvat klooriyhdisteet. Niiden polttaminen tuottaa väistämättä dioksiineja ja furaaneja. Suurin osa dioksiineista syntyy ruokajätteen suolasta (natriumkloridi) ja rakennusmuoveista, elintarvike- ja muista pakkausmuoveista, siis Pvc-muoveista (polyvinyylikloridi). Vain erittäin kehittyneellä savukaasujen puhdistuksella dioksiinipäästöjä voidaan vähentää. Tämäntasoista savukaasujen puhdistusta ei Hämeenkyröön eikä muuallekaan Suomessa ole suunnitteilla. Se kun on liian kallis maksimivoittoihin pyrkivälle bisnekselle. Dioksiinit eivät vielä ole ongelma ikäisilleni ihmisille, mutta "koskaan" häviämättömänä ja ravintoketjussa kertautuvana se on ongelma lastenlapsillemme ja heidän jälkeläisilleen. En todellakaan halua olla sallimassa heidän elämäänsä sikiöiden kehityshäiriöitä, hormonitoimintahäiriöitä, syöpäsairauksia yms. ikävyyksiä.
Mielestäni hyödyllisiä linkkejä aiheesta:
Esko Lehtinen Palaute 29.9.2006: Tänään on se ratkaiseva päivä. Ympäristökeskuksen lausunnon pitäisi olla tänään valmis ja ilmeisesti nähtävilläkin sitten piakkoin.... 29.9 luki ympäristökeskuksen sivuilla....
Sabine Palaute 9.7.2006: Vielä jätteenpoltosta Klaus Pentti päästi melkoisen möläyksen kertoessaan, että jätteiden polttaminen puhdistaa ilmaa. Asiasta edes jotain tietäville on itsestään selvää, että poltossa syntyvä hiilidioksidi on huomattavasti haitattomampi kasvihuonekaasu, kuin kaatopaikkojen metaani, joka toki voidaan käyttää suoraan polttoaineena, tai muuttuu aikanaan myös hiilidioksidiksi. Muttako muttako!!! Sekajätteen poltossa syntyy paljon muitakin päästöjä. Kaikki furaani- elohopea- ja varsinkin dioksiinipäästöt ovat suurin ongelma. Luontoon päästetty dioksiini kun ei koskaan häviä, vaan siirtyy ravintoketjussa ylöspäin, lopuksi ihmiseen. Vapon hulvattomasti kehuma EU direktiivien mukainen jätteenpoltto Saksassa ja eteläisessä Ruotsissa on saanut aikaan sen, että itämeren silakka on nykyisten EU direktiivien mukaa ravinnoksi kelpaamatonta liiallisten dioksiinipitoisuuksiensa takia, paitsi Suomessa, jossa muista ravintoaineista ei onneksi vielä dioksiineja löydy. Että semmosta!!! Pitääkö Kyrösjärven muikku- kuha- ja ahvenkanta, sekä Hämeenkyrön metsien marjat ja sienet saada samaan tilaan???? Saksassa on jo käsittääkseni testattu uusia polttolaitoksia yhdeksänkertaisella savukaasujen puhdistuksella, joissa myös dioksiinit on kyetty melko tarkasti poistamaan. Kannatan ehdottomasti tällaista laitosta. Vapo vaan on suunnittelemassa laitosta, joka juuri ja juuri täyttäisi nykyiset EU direktiivit. Tätä en voi millään hyväksyä, BAT (paras mahdollinen tekniikka) ei todellakaan toteudu. Suomi on käsittääkseni ainoa pohjoismaista, jossa jätteillä voidaan tehdä bisnestä. On itsestään selvää, että voiton maksimointiin pyrkivä yritys ei investoi yhtään ylimääräistä siihen, mitä olemassa olevat direktiivit vaativat. Mielestäni jätehuolto on yhteiskunnallisesti hoidettava asia, ja parhaalla mahdollisella tavalla, ilman taloudellisen voiton tavoittelua. Sillä ei saa kukaan tehdä bisnestä. Siinä olisi Pentin Klasullekin miettimistä, jos nyt vielä aikoo eduskunnassa viipyä. Luulen ja toivon, että kyseinen sekoilu Hämeenkyrössä vaikuttaa alueen äänestyskäyttäytymiseen niin kunnallisella, kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Esko Lehtinen Palaute 11.5.2006: Lueskelin tuota Seinäjokea koskevaa juttua, ja tuli siitä mieleeni että ko laitosta on yritetty joskus sinnekin tehdä. Mutta mutta Seinäjoen ja ympäristökuntien vastustus ja tarkkasilmäisten aktiivisten ihmisten terävät huomiot vastineissa saivat aikaan sen että ko hanketta ei koskaan sitten toteutettu! JOs haluaa lukea asiasta itse voi mennä seuraavaan osoitteeseen: http://www.seinajoki.fi/energia/etusivu/1_yva_l11.pdf Alle kuitenkin muutamia poimintoja : Hanketta ei toteuteta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry, Kannanotot: Tässä tärkeimmät, näitä ehkä ihmisten kannattaisi vastineissaan meidänkin kuntamme osalta tarkastella. Paikka josta voi ktasoa tarkemmin esim karttapohjiamme löytyy www.karttapaikka.fi ja sieltä linkki kansalaisen karttapaikka. Itse olen sitä käyttänyt muissa tilanteissa. Sieltä voi tarkistaa välimatkoja jne jos ei satu omistamaan gps-laitteita. Sabine Palaute 3.5.2006: Jätteenpolttolaitos on tosiaan herättänyt keskustelua meidän nuorien keskuudessa. Onko oikein, että asian päättävät ihmiset joille nuorten terveys ja hyvinvointi eivät enää merkitse mitään? Kuka meistä oikeastaan haluaisi asua täällä Hämeenkyrössä, jossa horisontissa pöllyttää jumalaton piippu Tampereen seudun jätteet tummana, haitallisena ja haisevana pilvenä ilmaan? Polttolaitosta on puolusteltu sen työllistämisluvuilla ja vanhemmille ja isovanhemmille on luvattu omille jälkeläisilleen työtä. Kuinka moni meistä nuorista oikeastaan kouluttautuu (jos koulutusta edes tällaiseen hommaan tarvitaan) alalle, joka valmistaa ihmisen heittämään jätteitä pötsiin? Ja kuka pitää sellaista työtä sellaisena, jota jaksaa elämänsä tehdä? Raha on ihmisen elinkeino, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Haluaisin, että myös nuoria kuunneltaisiin tässä asiassa, sillä mehän tänne jäisimme lopulta laitoksen uhkeita muotoja taivaanrantaa vasten pällistelemään. Tai jos emme jää, ei Hämeenkyrö kovin muuttovoittoiseksi jää. Vilho Talvela Palaute 28.4.2006: Mielenkiintoisia kytköksiä Sekä M-real että Finnforest ovat osa Metsäliitto-konsernia. Konsernia hallitsee metsänomistajien Metsäliitto, joka omistaa 49% Vapo Oy:stä (Karel N.). Mielenkiintoista, mitenkähän nämä omassa sisäpiirissä toteutetut energiahinnan kilpailuttamiset yms. kestävät päivänvalon. Esko Lehtinen Palaute 27.4.2006: Nuorena haluan sanoa, että tässä hankkeessahan on kyse meidän tulevaisuudestamme Hämeenkyrössä. Tulevaisuudessa en voisi kuvitellakaan tänne muuttamista takaisin opiskelujen jälkeen, jos tänne jätteenpolttolaistos tulee. Ihmisille halutaan luoda kuvaa, että M-realin tulevaisuus Hämeenkyrössä riippuu täysin jätteenpolttolaitoksesta. En kuitenkaan usko, että M-realin tehdas missään tapauksessa jatkaa toimintaansa Hämeenkyrössä enää kahtakymmentä vuotta kauempaa. Hämeenkyrön matkailuvalttihan on puhdas luonto, kansallismaisemat jne. Mutta voisiko Hämeenkyrö enää jatkossa käyttää muita iskulauseita kuin \"suomen likaisin kunta\". Enkä muutenkaan usko ko. polttolaitoksen tuovan niinkään suuresti työpaikkoja tulevaisuudessa, kuin mitä annetaan ymmärtää. Oikeastaan en vastusta niinkään jätteenpolttoa, vaan paikkaa. Mielestäni ei ole missään nimessä järkevää rakentaa sitä asutuksen läheisyyteen. Ainut järkevä paikka, jonka keksin, on jokin kaukainen, asumaton alue, jossa se ei häiritse ketään. Kyseessä on myös niiden ulkopaikkakuntalaisten vastuu jätteistään. Kun jossakin suuressa lähikaupungissa ajatellaan, että ne kuitenkin viedään sinne poltettavaksi, ihmiset saattavat sen kummempia ajattelematta ahtaa kaikki jätteensä tänne poltettavaksi. Kuka silloin enää lajittelee? Kuulin tässä juuri paikkakunnasta (nimeä en juuri tällä hetkellä muista), jossa on olemassa yritys, joka lajittelee koko paikkakunnan jätteet. Se saattaisi olla monimutkainen järjestely, mutta se ennenkaikkea säästää luontoa ja työllistää ihmisiä. Kaatopaikkoja enää tällä paikkakunnalla ole. Hämeenkyrö ja moni muu kunta voisi ottaa tästä mallia. Antti Väre Palaute 11.4.2006: Tapasin tässä 10.4. eräässä tietotekniikkaseminaarissa Turun jätteenpolttolaitoksen lähellä asuvan kolleegan. Hän kertoi, että hänen tuttavansa oli ihastunut erääseen myynnissä olevaan omakotitaloon, joka oli erittäin hyvin tehty ja malliltaan ja tontiltaan erinomainen ja hinnaltaan erittäin edullinen. Kolleegani oli kysynyt että tiedätkö mitä muuta lähettyvillä on. Vastaus oli, että onhan siinä lähellä ravirata. Kolleegani oli neuvonut menemään vielä raviradasta eteenpäin. No siellä tuli vastaan jätteenpolttolaitos. Kolleegani tuttava oli kiittänyt häntä vinkistä ja kiinnostus kyseiseen kiinteistöön loppui siihen. Että se kiinteistöjen arvon alenemasta. Esko Lehtinen Palaute 26.3.2006: Jätteenpolttolaitos on erittäin kannatettava ajatus. Laitoksen paikka Hämeenkyrössä on täysin väärä. Jätteenpolttolaitoksen paikka Tampereen Lielahdessa on paras vaihtoehto Pirkanmaalla. Jätteet on käsiteltävä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ja jätteenpoltosta saatavan energian tehokasta hyödyntämisympäristöä. Sikurin kylätoimikunta ry Palaute 25.3.2006: Voiko pilata pohjavesialueen ja Kyrösjärven, eikö ympäristöministeri ota kantaa tähän. Onhan Suomessa muitakin alueita, missä ei ole näin hyvää elinympäristöä. Kai sekin täytyy pilata, bisnes varmaankin painostaa. Onko kunnan virkahenkilöt lahjottu? Tuleva sukupolvi siitä saa kärsiä, kun päättäjät ovat autuaammilla metsästysmailla. Ehdottomasti EI pilata asuinympäristöä ja vesistöä. Pekka Ala-Kapee Palaute 14.3.2006: JäTTEIDEN HäVITTäMINEN POLTTAMALLA Jätteen synnyn ehkäisy on kaikkein taloudellisin vaihtoehto. Ja täysin ongelmaton. Suomessa asiaan ei käytännössä ole panostettu ja siitä huolimatta jätemäärät/asukas/vuosi ovat jopa hieman laskeneet. Jätteen hävittämiseen tehdyt polttolaitokset vaativat jatkuvan tasaisen jätevirran ja usein polttolaitosten pitäjät vaativat lupauksia tietyn jätemäärän tuottamisesta. Näin myös Vapo on tehnyt (K Nieminen tv:n Pallo hallussa - ohjelmassa). Jätteen polttaminen on Suomessa vähäisempää kuin muualla Euroopassa keskimäärin. Niin on myös jätteiden tuottaminen. Polttolaitosten jätevirran takuilla viedään pohja jätteiden synnyn ehkäisyltä. Jätteiden hävittämisellä polttamalla väitetään saatavan halpaa energiaa. Se voi olla jollekin halpaa, mutta ei kansantaloudellisesti. Paitsi, että jätteiden hävittämislaitosten rakentaminen maksaa \"maltaita\" jää myös samalla käyttämättömäksi täysin toimintakuntoisia voimaloita. Kuten Kyro Power Kyröskoskella. Lisäksi polttoon tarvittava, jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen tarvittava energiamäärä on suunnilleen puolet saadusta energiasta. Polttamisen väitetään olevan puhdasta ja ongelmatonta. Olisi hieno juttu, jos asia olisi niin tutkimuksilla osoitettu. Suomalaisten yhteinen \"dioksiiniannos\" vuodessa on noin 0,11 grammaa. Tällainen laitos saattaa päästää ilmaan jopa 0,1 grammaa. Mihin se joutuu? Eihän se kaikki suoraan lähiseudun asukkaisiin voi kerääntyä, sillä muutamassa vuodessa ei olisi lähiseuduilla ketään hengissä. Jos on tutkittua tietoa siitä, että se ei lisää ihmisten saamaa dioksiinikuormitusta maaperän tai vesistön kautta kiertokulkuun tulemalla, miksi näitä tutkimuksia ei julkaista ? Jos tutkimustuloksia ei ole, miksei tutkita ? WHO pitää dioksiinikuormituksen VäHENTäMISTä tärkeänä. Miksi Vapon aisankannattajat vihjailevat vain Greenpeacen rahoittamaan vastustukseen eivätkä kerro esimerkiksi YK:n alaisen maailman terveysjärjestön mielipiteistä? Uskooko joku todellakin, että Greenpeacella on käyttetävissään valtavat rahavarat, joiden edessä köyhän suurteollisuusparan on aneltava armoa saadakseen kansan pelastettua hävittämällä jätteet polttamalla ? Jätteitä polttamalla hävittävää laitosta on puolustettu myös sillä, että Hämeenkyrön kunnallistalous saa piristettä. Miten käy Hämeenkyrön matkailullisen, kulttuurillisen ja luontoystävällisen imagon ? Mitä tapahtuu lähialueen asuntojen hinnoille ? Miten iloisesti pölläyttelevä jätelaitoksen piippu vaikuttaa hämeenkyröläisten luomuviljelijöiden tuotteiden menekkiin ? Onko näitä asioita tutkittu vai luotetaanko Karel Niemisen asiantuntemukseen ? MIKSI HäMEENKYRÖN SANOMAT SENSUROI JäTTEENPOLTTOA ARVOSTELEVAA KIRJOITTELUA ? Jos jollakulla on hallussaan aineistoa, jolla voi osoittaa epäilykseni aiheettomiksi, olen valmis muuttamaan kantaani jätteenhävittämisen kyseiseen muotoon nähden. Toivon todellakin jonkun sitä osoittavan. Muutoin tuntuu, että päätöksiä tehdään periaatteella: \"après nous le déluge\" (=meidän jälkeemme vedenpaisumus). Jussi Niinenmaa Palaute 2.3.2006: Paljon kulkeva voi nähdä teiden varsilla kylttejä: Varokaa liukkautta,
suolausta vähennetty, pohjavesialue. Palaute 21.2.2006: Jotenkin tässä asiassa sotii oikeudentajuani
vastaan se,että huonostikannattava tehdas haluaa halvemmalla energialla \"tekohengittää\"
toimintaansa. Maksajiksi joutuvat kunnan asukkaat. Sekä taloudellisesti että
terveydellisesti. Ymmärrän huolen työpaikkojen puolesta, mutta miettikää nyt edes
vähän omaa napaa edemmäs asiaa. Jos laitos tänne tulee, sillä on peruuttamattomat
seuraukset meihin asukkaisiin ja ympäristöömme. On myös turha väittää ettei
polttolaitos vaikuttaisi kiinteistöjen ja tonttimaiden arvoon.(vaikka nuo Vapon
tyypit ympäripyöreästi niin väittäisivätkin) Palaute 8.2.2006: Tämä 25.1. jättämäni kysymys tai kommentti ei ole päässyt Pirkanvoiman sivuille, mutta tarjoan sitä tänne: VAPOn sivuilla vastauksessa sanotaan: \"Kasvihuonekaasupäästötaseen kannalta jätteenpolttolaitos on ylivoimaisen puhdas verrattuna maakaasuun.\". Tämä johtunee siitä, että jätteenpolton päästöjä ei lasketa tähän päästötaseeseen mukaan, vaan ne tulkitaan bioperäiseksi hiilidioksidiksi. Paikkakunnalla asujaa ei välttämättä tällainen laskennallinen suure hetkauta, vaan häntä kiinnostavat realistiset kokonaismäärät. Jos laitos tuottaa esim. typen oksideja 240 tonnia vuodessa, niin se päästömäärä pysyy samana laskettiin sitä valtakunnallisiin taseisiin mukaan tai ei. Ja niiden päästöjen suhteen, joita päästötase ei koske, on jätteenpolttolaitos tosiaankin ylivoimainen.. nimittäin tuottaja. Aulis Järviniemi Palaute: YVA- keskustelu- ja tiedotustilaisuudesta 1.2.2006 Meluselvitystasolla EKONON korkea osaaminen loppuu taulukoissa 65dBa:n tasolle. Kysymys: \"kuinka polttolaitos käyttäytyy häiriötilanteessa, kun paineistettu höyry purkautuu varoventtiileistä?\" Vapon edustaja vastasi tyylinsä mukaan, että sattuu harvoin. Samantasoisia vastauksia saivat muutkin kysyjät. Koskaan ei kysytty tyydyttikö vastaus. Kuvankäsittelyohjelmalla toimistossa on helpompi piirtää melunselvityskuvia ja unohtaa sanonta: tarkastelemme asioita pahimman vaihtoehdon mukaan. Laitoksen YVA-selostuksessa ei käsitellä meluhaittaa, joka syntyy varoventtiilin lauetessa jätteenpolttolaitoksen katolla 45 metrin korkeudella. Minuutteja kestävä pitkälti yli sadan desibelin ulvonta kuuluu yli puurajan esteettä kilometrien päähän suviyössä. Pieni vinkki hämeenkyröläisille. Eräässä kaupungissa ihmiset nukkuivat puhelin sängyn vieressä ja soittivat voimalaitoksen vastuuhenkilölle kotiin, kun varoventtiilit alkoivat huutaa. Vastuuhenkilö vaihtoi salaiseen numeroon. Korkean osaamisen EKONO tietää mitkä ovat ympäristöhaittarajat eikä ylitä niitä teoreettisessa melumallinnoksessaan. Desibeliasteikolla se tarjoaa tasoa, josta käytetään sanontaa voimakas puhe. Melukuormitus on ympäristöhaitta, joka vaikuttaa terveyteen ja asuinviihtyvyyteen. Terveyslautakunnassakin pitäisi olla henkilöitä jotka uskoisivat tähän ja lähimmäisenrakkauteen. Pitkäaikaisen melun suurin aiheuttaja Hämeenkyrössä on autoliikenne. Yli 55 dBA:n melulle altistuu Suomessa noin miljoona ihmistä. Melu lisää stressiä, unihäiriöitä, väsymystä, korvien soimista ja kuulon heikkenemistä. Liikenteen lisääntyessä (27.000 autoa vuodessa mennen-tullen) lisääntyvät myös saasteet ja vaaratilanteet. Häiriötilanteesta vielä. Mikähän mahtaa olla se ISO putki lauhdutusvesiputken vieressä ja paljonko lappaa ulos kuumaa vettä järveen määrätyn tyyppisessä häiriössä? Matti Vakkinen Palaute 19.1.2006: .. eli mikä ei kelvannut valistuneille vantaalaisille, saa nyt kelvata
tyhmille maalaisille. Onhan se toki pääkaupunkilaisten etu kun pieni maalaiskunta hoitaa sen mitä jupit tuottavat. Mutta miten päästöt täällä pienenevät, jos jätteellä korvataan kaasua ? Maakaasun poltosta tulee hiilidioksidia ja vettä. Tätäkö jätteistäkin saadaan, vai ? Koska tuo alussa ollut viittaus Hämeenkyröön ei kuulunut Korholan alkuperäiseen vastaukseen VAPOn \"Valhe\" -kysymyksen käsittelystä huolimatta, he Korholan pyynnöstä poistivat sen 19.01.-06. Karel antoi vastineessaan hyvän neuvon: kysyimme asiasta Korholalta itseltään suoraan. Toinen kysymykseni käsitteli asuntojen arvon alenemaa: Virroilla kiinteistönvälittäjät arvioivat, että ns. \"kierrätyspuisto\" olisi alentanut asuntojen arvoa noin 10 - 30 % sen vaikutusalueella. Entä Hämeenkyrössä ? Omalta kohdaltani suora vaikutus talon arvoon on noin 15 000 euroa. Kuka sen maksaa kun olen myymässä taloani ? Kyse ei ole minulle ihan pikkusummasta. Näitä siis ei käsitelty, mutta eiköhän nämäkin oteta helmikuun yleisötilaisuudessa esille, ettei jää kenenkään mieltä painamaan. Aulis Järviniemi Palaute: Pirkan voiman kotisivuilla professori Mikko Hupa toteaa: Sivuilla sanotaan myös: \"Professori Mikko Hupan mielestä Pirkan Voiman suunnitteleman voimalaitoksen savupiippu olisi seutukunnan puhtain.\" .. Mutta entäs se Kyro Powerin maakaasupiippu ? Eikö sitä lasketa ?.. Aulis Järviniemi Palaute 16.1.2006: Heippa. Kaiken jätteen poltto on mielestäni väärin ja turhaa eikä luo tarpeeksi työpaikkoja. Vain se poltetaan mitä ei voi käyttää uudelleen. Polttaminen on vain \"helposti pois näkyvistä\" ongelman poistoa. Omasta mielestäni kaikki maatuva pitäisi kompostoida ja kaikki muut lajitella mahdollisimman tarkasti. Tuo todella paljon työpaikkoja lajittelijoille. Kaikkialle taloyhtiöihin ja yrityksiin pitäisi lisätä roskiksia johon voisi heti syntypaikkalajitella. Rakennetaan ennemmin lajittelukeskuksia enemmän. Muovia ei saisi polttaa ollenkaan vaan se pitäisi sulattaa ja muokata uudelleen. Teoriassa ei pitäisi tulla paljoakaan poltettavaa jätettä. Enemmän tulee ongelmajätettä jolle pitäisi keksiä jotain muutakin kuin poltto. Olisin myös sitä mieltä, että voimalaitokset voisivat olla pieniä ydinvoimaloita joista otetaan sähkö tehtaalle ja ylijäämä valtakunnan verkkoon ja lähialueelle jakoon kuten kaukolämpö. Voitaisiin purkaa melkein kaikki vesivoimalat ja vanhanaikaiset polttolaitokset. Jolloin Suomen vesistöjen ja kalaston tila palautuisi ja saisimme Suomeen paljon kala- ja luontoturisteja koska joet virtaisivat vapaana. Taas tulisi lisää työpaikkoja joka on hyvä asia. Pienydinvoimalasta ei tulisi edes paljoa ydinjätettä, se mikä tulee voidaan kyllä sijoittaa helposti lähialueen kallioihin säilöön. Tai myydään viljakkalalaisille jotka voivat säilöä sen vaikka kaivokseen :) Pienydinvoimala ei olisi niin terroristi herkkä kuin isompi laitos. Pienydinvoimalan saisi helposti kallion sisään piiloon tai tehtaan alle turvaan. Vaikka joku menisi vikaan ydinsäteily pysyisi maan alla jo valmiiksi betonilla peitettynä. Voisiko Hämeenkyrö olla edelläkävijä ja tehdä radikaalin ratkaisun ja antaa yritysten rakentaa vesivoimalan paikalle pienydinvoimalan kallion sisään? Antaa kosken juosta vapaana niin Pappilanjoki puhdistuisi. Samalla tietysti yhteistuumin pitäisi rakentaa jätevesiputki Poriin asti ja sinne maailman suurin jätteenkäsittelylaitos. Kokemäenjoen vesistö puhdistuisi ja joessa alkaisi taas lohi lisääntyä kuten aikoinaan. Matti Takanen P.s. Onhan sukellusveneissäkin pienydinvoimaloita ja ne ovat ns. turvallisia. Palaute: Hei! Käväisin sivuillanne katselemassa, ja aika murheelliselta näyttää. Meillä Espoossa on Pohjois-Euroopan Suurin Kaatopaikka ämmässuolla, ja viimeisen vuoden aikana on monille tahoille valjennut se tosiseikka, ettei näin a) ole järkevää jatkaa, c) ei voida uusien EU-säädösten puitteissa jatkaa, ja c) haitat voidaan minimoida parhaiten polttamalla kotitalousjätteitä. Sivuillanne on useita liioiteltuja pelkoja polttolaitosteen haitoista. Vuoden alusta voimaan tullut EU:n polttodirektiivi edellyttää, että jätevoimalan piippu on itse asiassa kaupungin puhtain, koska sen päästörajat tärkeimmille haitallisille aineille ml. elohopea, josta Aulis Järviniemi puhui televisiossa, ovat niin alhaiset, että jos se ei ole puhtain, se ei saisi lupaa toimia. Ne, jotka pelottelevat, että pääkaupunkiseudun tai epämääräisen \"Etelä-Suomen\" jätteet tuodaan myös Kyröskoskelle poltettavaksi, eivät ilmeisesti hahmota, kuinka suurista määristä on kysymys. ämmässuolle menee lähinnä neljän YTV-kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) jätteet (980 000 asukasta), mikä tekee jo 700-800 kuormaa vuorokaudessa. Takaan, ettei täällä ole valmiutta niin suuriin jätemaksuihin, jotka sisältäisivät 250 kilometriä yhdensuuntaisia kuljetuksia. Polttomahdollisuus on pakko löytää paljon lähempää, koska liian pitkät etäisyydet sitoo liikaa kalustoa.
Kari Kuusisto Palaute: Kari Kuusistolle (yllä olevaan) kommentiksi, että jos tosiaan jätteenpolttolaitoksen päästöt ovat kaikin puolin pienemmät kuin maakaasuvoimalan, niin eikun rakentamaan. Toistaiseksi vain kaikki päästöluvut puhuvat jätteitä vastaan. Esim. elohopeaa ei maakaasusta tule yhtään. Ei edes sitä jätevoimalalle sallittua määrää. Eikö nolla ole tässä yhteydessä parempi kuin \"vähän\" (Jos nyt sitten 50 kg elohopeaa ilmaan ja 150 kg tuhkaan on \"vähän\"). Kloorivedyt, fluorivedyt, rikki.. Jos pelkkä pieni pitoisuus takaa puhtaan tulevaisuuden, niin silloinhan samalla logiikalla keskikaljasta ei voi tulla humalaan. Siinä kun on niin pieni se pitoisuus. t: Aulis Järviniemi Palaute: Isosaaren eteläpuolinen alue on jo 1900-luvun alusta asti ollut sahatukkien ja kuitupuun varastointialueena. Vasta nykyisen sahan valmistuttua varastointi siirtyi maalle. Tänä aikana on alueella järven pohjaan vajonnut mieletön määrä vettyneitä tukkeja. Edelleenkin joka vuosi loppukesäisin, kun järvivesi on riittävästi lämmennyt, tukkeja nousee pintaan veneilijöiden vaaraksi. Pitkään alueella veneilleet vastuuntuntoiset hinaavat näitä pöllejä maihin varsinkin veineilyväylitä. He myös osaavat varoa tätä vaaraa ja pitää nopeuden riittävän alhaisena. Mutta silti pikku vahinkoja sattuu esim. perämoottoreiden irtoamisia ja ohjauslaitteiden vioittumisia. Nyt on alueelle tulossa loppukesien lämpimään veteen lisää lämpöä. Liki 30000 kuutiota vuorokaudessa (Vapon ilmoitus 0,3 kuutiota sekunnissa) 10 astetta järviveden lämpöä korkeammalla lämmöllä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta alueen ekologiaan, mutta se lisää mielestäni myös veneilyn riskejä alueella huomattavasti. Vaarasta tietämättömän nopealle veneelle juuri ja juuri pinnan alla kelluva uppotukki on tuhoisa, varsinkin jos sen toinen pää nojaa pohjaan. Onneksi hengenmenetyksiä ei tietääkseni vielä ole ollut. Mielestäni pitäisi jotenkin selvittää, miten veden lisälämpö vaikuttaa ko. vaaran kasvuun.
Esko Lehtinen Palaute: Ehkä Hämeenkyrön on syytä myös tietää, että tässä kuussa Helsingin Energia on päättänyt luopua uuden jätteenpolttolaitoksen suunnittelusta (lähde: Ylen radiouutiset) sillä perusteella, että jätteen polttaminen ja siitä saatava energia tulee liian kalliiksi, jos ja kun se täytyy polttaa riittävässä kuumuudessa tuhkan jäämien vahinkojen vähentämiseksi. Jos laitos rakennetaan eikä kannata, kuka maksaa tappiot. Etteivät vaan Hämeenkyrön veronmaksajat. Hämeenkyrössä on syytä myös varautua kiinteistöjen arvon huomattavaan laskuun jos polttolaitos hyväksytään. Hyödyt ovat vähäiset, jos niitä ollenkaan tulee, vahingot ja tappiot mittaamattomat. Helsingin Käpylässä 21.12.2005 Palaute: Hämeenkyrön Sanomien kirjoituksessa todettiin, että Tampereen keskustan laidalla sijaitseva Naistenlahden voimala ei ole aiheuttanut ympäristökatastrofia. Eipä niinkään, sillä pääpolttoaineena on nykyään maakaasu. Eikö tämä sitten kannattaisi muuttaa jätteelle, jos päästöjä ei tule ja \"polttoaine\" on niin halpaa ?? Aulis Järviniemi En ota henkilökohtaisesti kantaa Hämeenkyrön projektiin, koska en ole tutustunut tarpeeksi hyvin projektiin. Se vaikuttaa kuitenkin järkevältä. Turun projektin kohdalla olen sitä mieltä, että valittu uuden jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikka asutuksen keskellä vanhan laitoksen paikalle on huono, ei kuitenkaan päästöjen takia, vaan kuorma-autoliikenteen takia. Turussa on toiminut jo 30 vuotta polttolaitos jonka tilalle siis suunnitellaan uusi. Varsinkin 1980-luvun ympäristöinvestoinnin (puolikuiva rikin, dioksiinin sekä raskasmetallien poisto) jälkeen laitoksen savukaasut ovat puhdistuneet. Alueen pahimmat ympäristöhaitat ovat Topinojan kaatopaikan hajuja (mm. Vapon kompostori haisee kuin rutto). Pienhiukkasten erottaminen savukaasuista on tietenkin vaikeampaa kuin isojen hiukkasten erottaminen. Arinakattilassa, missä esim on käytetty ABB:n (en ole ABB:n palkkalistoilla) puolikuivaskrubberi aiktiivihiilisyöttöineen kaikkineen + tekstiilisuodatin on erotus kuitenkin niin hyvä, että jätteenpolton hiukkasten terveysvaikutus verrattuna muihin pienhiukkaslähteisiin lienee nolla. Suomessa liikenne sekä puun pienpoltto ovat pääsyyllisiä ympäristön pienhiukkaskuormitukseen. Muualla maailmassa pienet ja keskisuuret polttolaitokset missä ei ole minkäänlaista ympäristötekniikkaa kilpailevat liikenteen kanssa pääsaastuttajan tittelistä. Iso ja moderni on parempi kuin pieni ja vanhanaikainen. Uuden jätteenpolttolaitoksen aiheuttama ympäristön pienhiukkasten lisäys olis tuskin mitattavissa maan pinnalla. Tehokas puhallin sekä korkea savupiippu laimentavat vähäiset päästöt tehokkaasti. Ei ole olemassa täysin haitatonta inhimillistä toimintaa. Tämän takia pienhiukkasasiaankin on suhtauduttava vakavasti. Turussa tullaan siis rakentamaan uusi jätteenpolttolaitos asutuksen keskelle (vaikka liikenteen kannalta parempi paikka olisi ollut n. 1,5 km kauempana, Topinojan kaatopaikalla). Ympäristöluvan edellytyksenä on ymnpäristön tarkka seuranta sis. ympäristön pienhiukkaskuormituksen mittaus. Ruotsissa on jo n. 30 kpl. EU-tasoista jätteenpolttolaitosta. Näiden ympäristössä ei ole todettu pienhiukkasten lisääntymistä, paitsi käyttöhäiriön sattuessa. Nämä ovat kuitenkin arinakattiloissa erittäin harvinaisia. Jarl Ahlbeck Tulevaisuudenpolttolaitos.. ko ? Haluanpa minäkin pistää lusikkani tähän haisevaan jätesoppaan. Jussi Niinenmaa se osaa yhdistellä asioita (HäSa 9.12.05). Se on viisasta, minustakin. Osa ihmisistä miettii asiaa lyhyen kaavan mukaan, että jätteenpolttolaitos poistaa silmistämme jätteet; hyvä. Se tuo työpaikkoja; hyvä. Viisaat insinöörit vakuuttavat meille, että laitos suorastaan puhdistaa ilmaa ja asia eikun paranee. Omatuntokin puhdistuu siinä samalla. Ilmaston puhdistumisestahan alkavat kiinnostua jo Amerikan osavaltiotkin. Minun mielestäni seurannaisia ja ongelmia hankkeella on aivan liikaa. Olisi hyvä nähdä, mihin tehdyt päätökset johtavat. Ja nähdä oma vastuu, nähdä asiat globaalisti. Emme ole missään suhteessa erossa muusta maailmasta. Itselleni on vaikea sulattaa sitä, että jätteet poltetaan. Kulutetaan ja kulutetaan, aina vain enemmän ja enemmän ja sen jälkeen jäte pois silmistä. Ei kovin kestävällä pohjalla tämä tälläinen filosofia. Itse ajattelen jätekysymyksestä aivan eri tavalla. Mutta ymmärrän, että spekulointi ekologisilla visioilla on vaikeaa silloin, kun ei kyetä olemaan yksimielisiä edes perusasioista. Ja yksi perusasia on se, että tuottaako ihminen tällä hetkellä liikaa saastetta ilmakehään vai ei? Pieni lisä ei tee mitään, jos koko asiaa ei näe vakavana. Kulutammeko liikaa? Sahaammeko oksaa, jolta katselemme iltaruskoa? Lapsuudestani minulla on korvissani tuttu hokema, että ei puhuta ikävistä asioista. Jos näin halutaan, niin ei kannata samalla puhua nykyihmisen sivistyksestä, kehittyneisyydestä. Me olemme luolaihmisen tasoa edelleen. Vedin omalta osaltani ruumisarkkua pitkin suunniteltua moottoritie-linjaa vuosia sitten. Järjestimme Hämeenkyrössä paikkakunnan ensimmäisen mielenosoituksen hanketta vastaan. Olimme huolestuneita, olimme ihmeissämme ja olimme vihaisiakin. Halusimme vaikuttaa. Tietä ei tehty, mutta nyt samalla asialla uhataan taas. Tunnelivoimala hanke oli siihen aikaan myös peikkona, sille ei kyetty/ jaksettu tehdä mitään. Tehtaan piti pärjätä järjestyneellä energialla pitkälle tulevaisuuteen. Eipä pitkälle pötkinyt, kun Vapo nyt maireasti vetäytyy vastuusta kirjoitellen, että he vain haluavat tuottaa lämpöä ja sähköä teollisuudelle. 500 000-800 000 ihmisen jätteet rallilla Hämeenkyrön Moolokin kitaan, jotta se jaksaa taas puksuttaa. Otetaanpa harvinainen esimerkki luonnosta; karhu on ruvennut käyttäytymään ympäröivälle sivilisaatiolle uhkaavasti. Kuinka ihminen toimii? Jos meidän terveyttä ja hyvinvointiamme uhataan... no, sellaista nyt ei saa tehdä. Ei kukaan, ei ainakaan mikään elukka! Uhka eliminoidaan ilman muuta ja yksissä tuumin. Vaan suureksi paisunut tehdas (joka tarkoittaa samaa kuin työpaikat, kyseenalainen hyvinvointi, kulutus, ym.), entäpä sellainen? Sen eteen ihminen on valmis uhraamaan aivan mitä vain. Minusta tämä on outoa ajattelua. Meillä olisi kaikki mahdollisuudet tehdä maapallosta upea paikka elää. Vaan mitä me teemme? Kaikilla tasoilla mitaten me teemme kaiken aikaa parhaamme, että elämisen taso, mitataan sitä esteettisesti tai miten tahansa, heikkenee, köyhtyy. Rumennamme ympäristöä kaikin tavoin. Metsänhoito on metsänraiskausta. Ihmisen raiskauksesta saa linnaa, metsän raiskauksesta Mersun. Kiina tekee parhaillaan nopeutetussa aikataulussa ja suurilla resursseillaan luonnolleen sitä, mitä me länsimaat olemme tehneet siitä lähtien, kun isä lampun osti. Tulokset näkyvät ympärillä nopeasti ja niitä on helpompi kauhistella. On minulla oma visio, mitä kulutukseen tai jätteisiin tulee. Miksi emme siinä niinkuin monessa muussakin asiassa turvautuisi omiin avuihin. Sama kaava, mikä pätee puhuttaessa kouluista, kaupankäynnistä, asumisesta, työpaikoista, ym. pätee myös jäteongelmaan. Paikallisuus on valttia! Rekkarallia, kaikenlaista turhaa kuljettamista pyritään välttämään. Tuote, on se viljaa, maitoa, koneen osia, paperia, mitä tahansa, kulkee elinaikanaan mahdollisimman lyhyen matkan. Ihanteena olisi, että siellä, missä tavara tarvitaan, siellä se tuotetaan ja siellä se myös kierrätetään. Tämä olisi tälläinen karkea luonnos asialle. Joka tapauksessa jätteen erottelu ja kierrätys olisi aivan helppo järjestää niin haluttaessa kylä- ja paikkakuntakohtaisesti. Tässä tarvittaisiin niitä pyörillä liikutettavia erottelukeskuksia. Haja-asutusalueilla suureen rekkaan tuotaisiin kierrätettävät jätteet, jossa ne eroteltaisiin, prässättäisiin. Taajamissa olisi lajittelukeskuksia, yhden kunnan alueella useita. Tällä olisi vahva työllistävä vaikutus, eikö vain? Oman kunnan alueella pystytään hyödyntämään bio- ja puujäte, ehkä myös metalli- ja lasijäte. Ongelmalliset aineet viedään eteenpäin. Ja niiden syntymistä koetetaan vähentää, tosissaan. Tämä visio ei toteutuisi muuten kuin yhteisellä sopimuksella. Minkälainen ympäristötsunami sen pitäisi olla, että me kaikki ottaisimme vakavasti nämä selvästi nähtävissä olevat uhat luonnossamme? Jos asia sallitaan esittää vertauskuvallisesti; on myöhäistä tehdä enää mitään, kun tuhka leijuu päällemme. Ari Salminen Entisenä hämeenkyröläisenä olen sivusta seurannut Hämeenkyrön jätteenpolttolaitosprojektia. Olen työni ja yritykseni puolesta ollut mukana tekemässä mittauksia jätteenpolton savukaasuista, ja vaikka tulokset ovatkin asiakkaidemme omaisuutta ja luottamuksellisia, niistä voi todeta että jätteenpolton päästöt riippuvat merkittävästi käytettävästä polttotekniikasta ja poltettavasta jätteestä. Teknisesti vaikeinta on suodattaa savukaasuista kaikkein pienimmät hiukkaset, joiden on todettu aiheuttavan erittäin vakavia terveyshaittoja. Pienhiukkasiin kuolee Suomessa 1300 ihmistä vuosittain. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamat vuosittaiset terveydenhoitokustannukset ovat luokkaa 1-3 Mrd Eur. Jätteenpolton ongelmia monimutkistaa pienhiukkasten suuri raskasmetallipitoisuus, joiden terveysvaikutuksia ei vielä riittävästi tunneta. Juha Tikkanen Palaute: Jätevoimalan rakentaminen tuottaa työtä 60 - 70 miestyövuotta, mutta miten on, puhutaanko työmaalla kyröä vai viroa? Rakennusliitto on huolissaan mm. Olkiluodon voimalalaajennuksen urakoista, jotka tärkeimmiltä osiltaan ovat menneet ulkomaille. Sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan.. niin energiat kuin työmiehetkin Aulis Järviniemi
MIELIPIDE Olen syvästi huolestunut Hämeenkyröä lähestyvistä saastepilvistä! Kenen kuningasajatus on sijoittaa Hämeenkyröön ja vieläpä lähelle suurinta asutustaajamaa Kyröskoskea lähes koko Etelä-Suomen aluetta koskeva ongelmajätteen polttolaitos? On aivan selvää, että mahdollisen laitoksen kuvitteelliset hyödyt koituvat ennemmin tai myöhemmin koko Hämeenkyrön tappioksi imagon, ilma, maaperän ja pohjavesien saastumisen vuoksi. Mikä pahinta, ennen pitkää Hämeenkyröstä tulee muuttotappiokunta. Ei nykypäivän valistunut ihminen halua elää lyhyttä elämäänsä saasteiden kyllästämällä alueella. Vaikka kuinka yritetään vakuuttaa päättäjille, ettei mitään vaaraa ole eikä saasteita tule poltettaessa ongelmajätteitä nykypäiväisen teknologian ansiosta. Todellisuudessa korkea savupiippu levittää ainakin kymmenen kilometrin säteelle mikrohiukkasia. Tuskin ne ovat kovin puhtaita. Minä toivoisin, että väittämät ja arvioinnit pitäisivät edes joskus paikkansa, mutta totuus paljastuu kuitenkin vasta kymmenien vuosien kuluttua ja sinne asti olettamukset ovat vain olettamuksia eikä yhtään enempää. Olen kuullut sellaisiakin väittämiä ongelmajätteiden polttolaitoksen puolesta puhujien suunnalta, että M-realin toiminta mahdollisesti loppuu kannattamattomana Kyröskoskella ellei polttolaitosta rakenneta lähelle tehdasta Kyrösjärven rantaan. Sekin voi pitää paikkansa, mutta todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin se, että ongelmajätteen polttolaitos säilyisi ja ehkä laajenisi, mutta M-real lopetettaisiin jostain syystä. Toivottavasti olen väärässä.. Hämeenkyrön päättäjät, minä en kadehdi teitä. Toivottavasti osaatte tehdä viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä upean kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Onnea ja hyvää mieltä kaikille kyröläisille ! Kierikkalassa 22.11.2005 Palaute: Hei! Nobel-kirjailija F.E.Sillanpää nosti Hämeenkyrön luonnon ja maisemat maailman kartalle. Monet ulkopaikkakuntalaiset toteavat, että Hämeenkyrön maisemat ovat käsite. Tänne halutaan muuttaa, jos vain haja-asutusalueilta löytyisi tontteja. Hämeenkyrön arvo muuttajien silmissä on kovassa nousussa. Hämeenkyrö hallitsi satoja vuosia sitten Suur-Kyröä ja tästä ajasta on peräisin arvokas kulttuuriperintömme. Olihan meillä käytössä mm. Kyrön oikeus, josta otettiin mallia koko Suomeen. Esi-isämme hallitsivat Pohjanmaan erämaita. Minunkin esi-isälläni oli eräomistus Kauhajoella asti ja naapurin isäntä omisti erämaita Kauhavalla. On todella hyvä, että olette lähteneet taistelemaan Hämeenkyrön puolesta - hyvässä hengessä. Nyt pitää saada oikeaa ja puolueetonta tietoa, ettei meidän tarvitse selitellä lapsenlapsillemme, miksi asuminen on väistynyt kymmenen kilometrin säteellä polttolaitoksesta ja miksi Hämeenkyröön ei kukaan halua muuttaa, vaikka tontteja olisi pilvin pimein. Meillä on täällä upeat maisemat ja luonto, joka tulee säästää seuraaville sukupolville!!! Polttolaitos siirrettäköön seudulle, jolla ei ole arvokasta kulttuuriperintöä!!! Terveisin Katariina Pylsy ------------------------ Vasta "Ympäristökeskuksen lausunto YVA-ohjelmasta" jälkeen, eli käsittämättömän pitkän ajan kuluttua hankkeen aloituksesta. Miten kuntalaisia on voitu informoida näin huonosti näinkin merkittävästä hankkeesta? Terveisin: Jari Ruohonen Uskelasta Hei Väitän, että laitoksen myötä poismuutto kasvaa räjähdysmäisesti. Itselläni ei ole minkäänlaisia juuria täällä (vasta 3 vuotta olemme täällä asuneet), joten ei epäilystäkään, torppa myydään välittömästi. Ei kukaan halua elää tai kasvattaa lapsiaan moisen saastekuormituksen vaikutuksen alaisena!!! On hyvin vaikea käsittää, ettei tästä harvaanasutusta maasta löydy näille laitoksille paikkaa, jossa ne eivät aiheuttaisi jo olemassaolevalle asutukselle haittaa ja terveysriskejä. Kukahan muuten korvaa tonteille ja kiinteistöille aiheutuvan arvonlaskun.. no,terveyttä ja puhdasta eliympäristöä ei mitata rahalla. Synkin syysterveisin, Olli Ahti Ymmärsin vasta heinäkuun lopulla mitä oikein on tapahtumassa ja mikä tällainen polttolaitos ja tuhkan kaatopaikka oikein on. Aloin tutkia asiaa ja mitä enemmän olen tutustunut asiaan, sitä enemmän hirvittää sekä suunnitellun laitoksen koko että sen seuraukset. Kirjoitin syyskuussa Hämeenkyrön Sanomiin ja muutamat ihmiset alkoivat sen jälkeen myös heräilemään asiaan (tekstini liitteenä Lue lisää). Ongelmana on se, että koska Suomessa ei ole harrastettu jätteenpolttoa tähän mennessä juuri ollenkaan, ei myöskään löydy tutkimustuloksia sen seurauksista. Internetistä löytyykin sitten englannin kielellä aika hurjia asioita polttolaitosten toiminnasta ja niiden aiheuttamista seurauksista kaikkine sairauksineen. Valitettavasti tätä tietoa ei ole olemassa suomeksi niin että kaikki voisivat omalla kielellään ottaa selvää asioista. Sen olen kuitenkin henkilökohtaisesti päättänyt että yritän omalta osaltani tuoda kaikkea mahdollista tietoa esiin jotta kaikki hämeenkyröläiset saisivat ainakin mahdollisuuden ymmärtää mistä oikein on kysymys. Simo Parhankangas |