HALLITUS YHTYY OSAAN VALITUKSISTA

Hämeenkyrön valtuuston päätös, joka mahdollistaa jätteenpolttolaitoksen rakentamisen Kyrösjärven rantaan, on parhaillaan valituskäsittelyssä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kaavapäätökseen on jätetty valituksia kymmenkunta, ja pääosa allekirjoittajista on lähialueiden asukkaita. Lähimmät omakotitalot sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä jätteenpolttolaitokselle suunnitellusta rakennuspaikasta.

Vs.kunnanjohtaja Vesa Perälä esitti 26.5.2008 kunnanhallitukselle kaikkien valitusten hylkäämistä. Äänestyksen 6-3 jälkeen kunnanhallitus hyväksyi Kauno Perkiömäen (kesk) esittämät muutosehdotukset esitettäviksi kunnan vastineessa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Muutosehdotuksia kannattivat Perkiömäen lisäksi Pasi Eloranta (kesk), Marja Härkki-Santala (kesk), Anna-Maija Frantsila (kok), Sirkku Ranta (sd) ja Eero Norokorpi (kok). Vs. kunnanjohtaja Perälän esitystä kannattaneet Jarmo Järvinen (sd), Sari Haukipää (vas) ja Kallepekka Osara (kok) jättivät eriävän mielipiteensä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta kerrotaan, että tavanomainen käsittelyaika kaava-asioissa heillä on lähes kahdeksan kuukautta, mutta kunnalla on mahdollisuus niin halutessaan kiirehtiä käsittelyä. Koska neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä enemmistö hämeenkyröläisistä vastusti jätteenpolttolaitosta, pyrkii kunta ilmeisesti kiirehtimään asiaa ja saamaan sen päätökseen ennen syksyn kuntavaaleja, jossa valtuuston kokoonpano vaihtuu.

Tästä on kysymys Hämeenkyrössä:

Vapo suunnittelee 200 000 tonnia jätettä vuodessa polttavan jätteenpolttolaitoksen rakentamista Hämeenkyröön. Laitos tulisi Kyröskosken asutuksen välittömään läheisyyteen Kyrösjärven rannalle. Puhdasvetisen järven lisäksi jätteenpolttolaitokselle suunnitellun paikan lähellä sijaitsevat pohjavedenottamo ja pohjaveden muodostumisalue sekä yli 3500 asukkaan taajama, kolme päiväkotia, yli 200 oppilaan koulu ja useita ulkoliikuntapaikkoja.

Hämeenkyrössä suhtaudutaan hyvin kriittisesti jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseen kuntaan, sillä se olisi takaisku Hämeenkyrölle vihreänä asuinpaikkana, joka tunnetaan kulttuurimaisemistaan ja puhtaasta elinympäristöstään. Hankkeesta syvästi huolestuneiden lista internetissä on ylittänyt 1200 nimen rajan.
Ks. lisää valikosta vas. "Nimilista ja liittymislomake".

Ympäristökeskus on antanut lausuntonsa jätteenpolttolaitoksen ja tuhkan läjitysalueen ympäristövaikutusten arvioinnista. Pirkanmaan ympäristökeskuksen koko lausunto 4.10.2006 luettavissa netissä: [ www.ymparisto.fi/yva > alueellisten ympäristökeskusten YVA-sivut > Pirkanmaa > vireillä olevat YVA-hankkeet]

Lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että polttolaitoksen riskeistä on tehtävä lisäselvityksiä ja että tuhkien käsittelyn osalta löytyy puutteita. Syntyvän tuhkan määrää havainnollistaa seuraava asiantuntija-arvio: Kolmea poltettua jäterekallista kohti jää loppusijoitettavaksi yksi rekallinen tuhkaa. Siitä, miten paljon tuhkasta luokitellaan ongelmajätteeksi, on tällä hetkellä erilaisia arvioita, mutta joka tapauksessa tietty osa vain kotitalouksissa lajiteltua jätettä (= käytettävän polttoaineen ns. syntypaikka/syntypiste -lajittelu) sisältää myös ongelmajätettä.

Edelleen mielenkiintoista luettavaa: Julkaisemme kokonaisuudessaan ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Nuortevan [kirjoituksen].

Laitosta mainostetaan ympäristöystävälliseksi mutta todellisuudessa siinä on joitakin kiistattomia ympäristöhaittoja. Oulun jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan päästörajoista suhteutettuna Hämeenkyrössä päästötilanne muuttuisi olennaisesti huonompaan suuntaan, mm. rikkidioksidin määrä 500-kertaistuisi ja pienhiukkasten määrä 200-kertaistuisi. [Lisää päästöistä]