M-real ja Leppäkosken sähkö esittelivät 14.12.2009 Hämeenkyrön valtuustolle suunnitelmaansa rakentaa biovoimala Kyröskosken tehdasalueelle. Suunnitelmaa jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta Kyrösjärven rantaan sahan viereen ei kuitenkaan ole haudattu. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi joulukuussa 2008 sitä koskeneen kaavan.

Kartonkitehdas M-real Kyro käyttää Kyröskoskella maakaasua, ja sen verotus nousee rajusti vuonna 2011. Finnforestin saha, jonka viereen jätevoimala olisi sijoitettu, on ainoa Suomessa maakaasua kuivatukseen käyttävä saha. Sahalla on tällä hetkellä seisokki.

Kun jätteenpolttolaitosta Kyröskoskelle alettiin 2006 ajaa, paikkakunnalla toivottiin, että turvetta ja puuta käyttävän biovoimalan mahdollisuus olisi selvittelyissä mukana, mutta hankkeen taustavoimat, Vapo ja Pirkan Voima, pitivät jätteenpolttoa ainoana vaihtoehtona.

Tästä oli alunperin kysymys Hämeenkyrössä:

Vapo suunnittelee 200 000 tonnia jätettä vuodessa polttavan jätteenpolttolaitoksen rakentamista Hämeenkyröön. Laitos tulisi Kyröskosken asutuksen välittömään läheisyyteen Kyrösjärven rannalle. Puhdasvetisen järven lisäksi jätteenpolttolaitokselle suunnitellun paikan lähellä sijaitsevat pohjavedenottamo ja pohjaveden muodostumisalue sekä yli 3500 asukkaan taajama, kolme päiväkotia, yli 200 oppilaan koulu ja useita ulkoliikuntapaikkoja.

Hämeenkyrössä suhtaudutaan hyvin kriittisesti jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseen kuntaan, sillä se olisi takaisku Hämeenkyrölle vihreänä asuinpaikkana, joka tunnetaan kulttuurimaisemistaan ja puhtaasta elinympäristöstään. Hankkeesta syvästi huolestuneiden lista internetissä on ylittänyt 1200 nimen rajan.
Ks. lisää valikosta vas. "Nimilista ja liittymislomake".

Ympäristökeskus on antanut lausuntonsa jätteenpolttolaitoksen ja tuhkan läjitysalueen ympäristövaikutusten arvioinnista. Pirkanmaan ympäristökeskuksen koko lausunto 4.10.2006 luettavissa netissä: [ www.ymparisto.fi/yva > alueellisten ympäristökeskusten YVA-sivut > Pirkanmaa > vireillä olevat YVA-hankkeet]

Lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että polttolaitoksen riskeistä on tehtävä lisäselvityksiä ja että tuhkien käsittelyn osalta löytyy puutteita. Syntyvän tuhkan määrää havainnollistaa seuraava asiantuntija-arvio: Kolmea poltettua jäterekallista kohti jää loppusijoitettavaksi yksi rekallinen tuhkaa. Siitä, miten paljon tuhkasta luokitellaan ongelmajätteeksi, on tällä hetkellä erilaisia arvioita, mutta joka tapauksessa tietty osa vain kotitalouksissa lajiteltua jätettä (= käytettävän polttoaineen ns. syntypaikka/syntypiste -lajittelu) sisältää myös ongelmajätettä.

Edelleen mielenkiintoista luettavaa: Julkaisemme kokonaisuudessaan ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Nuortevan [kirjoituksen].

Laitosta mainostetaan ympäristöystävälliseksi mutta todellisuudessa siinä on joitakin kiistattomia ympäristöhaittoja. Oulun jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan päästörajoista suhteutettuna Hämeenkyrössä päästötilanne muuttuisi olennaisesti huonompaan suuntaan, mm. rikkidioksidin määrä 500-kertaistuisi ja pienhiukkasten määrä 200-kertaistuisi. [Lisää päästöistä]